Aluksi kerron muutamia faktoja varusmiespalveluksesta yleisesti. Tämä ei keskity pelkästään naisten varusmiespalveukseen, vaan enemmänkin yleisiin faktoihin. Toki naisen näkökulmasta :)
Kuten kaikki tiedätte, ei ole kovin yleistä, että nainen käy armeijan. Vuosittain noin 400-550 (tänä vuonna poikkeukselliset 700!) naista hakee naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Tehtäviä on monenlaisia, mutta ne voidaan jakaa kolmeen pääryhmään.
Miehistön tehtävät (kesto 6kk tai 9kk) ovat naisille harvinaisempia. Yleensä naisten hakeutuessa armeijaan heillä on päämääränään vuoden palvelus, joka tarkoittaa aliupseeri- tai reserviupseerikoulua. Kuuden ja yhdeksän kuukauden palvelus ei sisällä johtajakoulutusta, johon monet naiset kuitenkin pyrkivät. Yhdeksän kuukauden palvelus naisten kohdalla on kuutta kuutautta yleisempi, sillä se sisältää muun muassa lääkintämies- tai sotilaspoliisitehtävät.
Aliupseerikurssille (kesto 12kk, 362 päivää) hakeutuu ja pääsee suurin osa naisista. Aliupseerin tehtäviä ovat muun muassa lääkinnälliset ja huollolliset tehtävät, sotilaskuljettajan, moottorialiupseerin tehtävät sekä erikoistehtävät, esimerkiksi rajavartiolaitoksen aliupseerin tehtävät. Vuoden palveluksessa oleva varusmies palvelee ensin omassa yksikössään peruskoulutuskauden, joka on valtakunnallisesti sama kaikille, jonka jälkeen siirtyy johtajakoulutukseen. Puolen vuoden palveluksen jälkeen alkaa johtajakausi, joka kestää toiset puoli vuotta. Naiset aliupseereina on sekä pidettyjä että vihattuja. Heillä on hyvä motivaatio, ja siksi ovat kantahenkilökunnan suosikkeja. Toisten varusmiesten silmissä kiitos ja kirous jakaantuu sen mukaan, mitä mieltä on naisista armeijassa..
Reserviupseerikoulun käyneitä naisia on erittäin vähän. Omalla kurssillani (kurssin numero 237) naisia oli 19. Reserviupseerikoulu kestää 14 viikkoa (vertaa aliupseerikurssi: 9 viikkoa), ja on yleisesti ottaen aliupseerikurssia rankempi. Reserviupseerikoulusta valmistuneet upseerikokelaat palvelevat ensin omassa yksikössään, siirtyvät aliupseerikurssin ensimmäiseen vaiheeseen, jossa tulevat valituiksi reserviupseerikouluun. 14 viikon kuluttua he ylenevät upseerikokelaiksi, jonka jälkeen palvelevat loppuajan omassa perusyksikössään eli siellä, josta ovat lähteneet, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.
Oma tieni oli siis seuraava: peruskoulutuskausi eli p-kausi Hämeen Rykmentissä Hennalassa, Lahdessa; aliupseerikurssin ensimmäinen osa eli AUK1 Hennalassa, Lahdessa; reserviupseerikurssi numero 237 eli RUK, kurssi 237 Haminassa Reserviupseerikoulussa, ja johtajakausi Hennalassa kahdessa eri yksikössä.
Sotilasarvoni järjestyksessä olivat alokas, ratsumies, (aliupseeri)oppilas, upseerioppilas, upseerikokelas ja nykyinen arvoni reservin vänrikki. Seuraava arvoni, jos osallistun kertausharjoituksiin tarpeeksi usein, on luutnantti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti